Arki

Maantaintai, viikon paras päivä

Niin kävi, että sain työmaan 10 minuutin fillarimatkan päästä kotoa. Nyt ollaan kunnon fillarikommareita.

Uusi työmaa, mitään en tiedä koko työmaasta, saati, että mitä pitäisi tehdä työkseen. Timpuriksi minut myytiin, mutta metallitöitä oli eka päivä, ja seuraavakin. Että sutenööri taisi löytää ihan oikean paikan huoralle.

Päivä meni sujuvasti, koska sytkäri ja nuuskat jäi kotiin, oli päivä aika lailla tupakkavapaa. Sitten huomasinkin, että päivähän on tässä. Vaatteita vaihtaessa joku eestin vuorkahoro, kysyi, että maksaako firmasi XXX hyvää palkkaa. Mitä tuollaiseen voi vastata, että kaikki firmat maksaa paskaa palkkaa.

Ettäs tiedätte. Ferrareilla, Porceilla, ja Audi Quotroilla, ei ole juurikaan kysyntään nykypäivän rakennustyöläisen palkoilla. Hyvä että on rahaa uuteen fillariin ja tietokoneeseen, jotka molemmat huutavat kauhuisaan vanhuuden tuskaa.

Viistöist

Oli sitten työmaan viimeinen päivä. Viistöist, kun tuli vastaan, niin pohdin jo, että vittuako sitä peräsuoli pitkällä painaa viimeisenä päivänä. Mutta näin tein.

Kunnialla loppuun saakka, kuten sutenööri sanoi. Kunnon huorana tottelin.

Arkisto, yhdeksän vuotta sitten

Yhdeksän vuotta sitten oli Volvo. Sitä sitten mentiin taas itään, kuten siihen aikaan, ja päädyttiin Pyhtäälle. Kotkan kautta keikautettiin, ja kyytiläinen ( Kimmo ), palasi letkujalkana.

Se oli hyvä kesä.

Torstaina, ei toivottu, helvetissä hyvässä seurassa

Sunnuntaina sataa aina

Sade ei haittaa vain minun töitäni raksalla. Vaan rantakahvilat kärsii ja veneily-yrittäjäkin laittoi lapun luukulle.

On tää kesä 2017 vaan ollut paska kesä. Muuta ei voi sanoa.

Erosin Kelasta

Pyykkärin poikia kun ollaan, niin passasi ottaa särvintä patsaan juurella tässä pari päivää sitten. Silloin oli jo tiedossa tämä suuri ero. Nyt on erottu Kelasta, ja saatana, en kusekkaan laitokseen päin, mutta kun näin hybriksessä uhoaa, voi sattua leukaan?

Eli lyhyemmin, 26 viikkoa täynnä.